Ajankohtaista 

Aktuellt

1.7.2025

Saaristomeri ansaitsee näkyvyyttä – mutta Parainen puuttuu kartalta

Helmikuussa 2023 Parainen hyväksyi oman ilmasto- ja ympäristöohjelmansa vuosille

2023–2035. Saaristomeri nostettiin viidestä teemasta tärkeimmäksi, ja kaupungin

kunnianhimoisina tavoitteina ovat lähivesien hyvä ekologinen tila, luontokadon torjunta ja

hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.

Mutta missä näkyy Paraisten jo tehty työ? Turun Sanomien 28.6.2025 julkaisemassa

kahdeksansivuisessa liitteessä “Saaristomeri tarvitsee tekoja” ei Paraisia mainita

esimerkeissä lainkaan. Naantali ja Kaarina kyllä nostetaan – vaikka juuri Parainen on

Saaristomeren valuma-alueen suurin kunta.

Miten tämä on mahdollista? Onko kaupungin viestintä epäonnistunut? Onko yhteys

Saaristomeri-ohjelman vetäjään, ELY-keskuksen Essi Hillgreniin, jäänyt liian etäiseksi?

Olemme kyllä tehneet merkittäviä investointipäätöksiä, muun muassa 900 000 euroa

vihreisiin hankkeisiin, olemme liittyneet KETS-sopimukseen ja Luonto viisaat kunnat -

verkostoon. Mutta nämä panostukset eivät näy, jos niitä ei osata tai haluta kertoa.

Tilanne on suorastaan nolo. Kun viestintä ei toimi, jäävät myös saavutukset

näkymättömiin. Saaristomerityössä ei riitä tehdä hyvää, siitä on myös puhuttava,

vaikuttavasti ja oikeissa paikoissa.

Kun kaupunki nyt syksyllä päivittää strategiansa, viestintä on nostettava keskiöön.

Paraisten on profiloiduttava selvästi ja itsevarmasti kunnaksi, joka ei vain elä saaristosta –

vaan toimii sen puolesta ja näkyy siinä.

Markku Orell

Talousneuvos

Kokoomus, Parainen

Skärgårdshavet förtjänar synlighet, men Pargas saknas på kartan

I februari 2023 godkände Pargas sitt eget klimat- och miljöprogram för åren 2023–2035.

Av fem teman lyftes Skärgårdshavet fram som det viktigaste, och stadens ambitiösa mål

är god ekologisk status för närvattnen, att bekämpa förlusten av biologisk mångfald och att

bli koldioxidneutral senast 2035.

Men var syns det arbete som Pargas redan har gjort? I den åtta sidor långa bilagan

”Saaristomeri tarvitsee tekoja”, som Turun Sanomat publicerade den 28.6.2025, nämns

inte Pargas över huvud taget som exempel. Däremot lyfts både Nådendal och S:t

Karins fram, trots att just Pargas är den största kommunen i Skärgårdshavets

avrinningsområde.

Hur är detta möjligt? Har stadens kommunikation misslyckats? Har kontakten till

Skärgårdshavsprogrammets ledare, Essi Hillgren från NTM-centralen, misslyckats?

Vi har ju faktiskt gjort betydande investeringsbeslut, bland annat 900 000 euro i gröna

projekt, anslutit oss till KETS-avtalet och nätverket Natursmarta kommuner. Men dessa

satsningar syns inte om man inte kan eller vill berätta om dem.

Situationen är rentav pinsam. När kommunikationen brister förblir också framgångarna

osynliga. I arbetet för Skärgårdshavet räcker det inte att göra gott, det måste också

kommuniceras, effektivt och på rätta ställen.

När staden nu i höst uppdaterar sin strategi måste kommunikationen läggas i centrum.

Pargas måste tydligt och självsäkert profilera sig som en kommun som inte bara lever av

skärgården, utan också agerar för den ooh syns i den.

Markku Orell

Ekonomieråd

Samlingspartiet, Pargas