Ensimmäiset seitsemän eduskuntavaaliehdokasta
9.3.2026
Varsinais-Suomen Kokoomuksen piirikokous nimesi seitsemän ensimmäistä ehdokastaan kevään 2027 eduskuntavaaleihin.
Listalla on neljän istuvan kansanedustajan, Petteri Orpon, Ville Valkosen, Pauli Aalto-Setälän ja Milla Lahdenperän, lisäksi keskeisiä kokoomuslaisia luottamushenkilöitä. Turun kaupunginvaltuustossa kolmatta kautta istuva Janika Takatalo on ehdolla toista kertaa. Uusia ehdokkaita ovat Katriina Hiippavuori Maskusta ja Sauli Seittenranta Turusta.
Aalto-Setälä Pauli, Naantali, 59, kansanedustaja, toimittaja, juontaja, media-alan yritysjohtaja
Hiippavuori Katriina, Masku, 40, aluevaltuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtaja, VTM, sosionomi
Lahdenperä Milla, Taivassalo, 52, kansanedustaja, FT, maatalousyrittäjä
Orpo Petteri, Turku, 56, pääministeri, kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja, VTM
Seittenranta Sauli, Turku, 32, aluehallituksen varapuheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu, lääkäri
Takatalo Janika, Turku, 33, kaupunginvaltuutettu, VTM, pääsihteeri
Valkonen Ville, Turku, 38, kansanedustaja, KTM, Varsinais-Suomen liiton puheenjohtaja
Paraisten väylällä sekä muilla investoinneilla vahvistetaan koko
Varsinais-Suomen kehitystä
7.3.2026
Varsinais-Suomen Kokoomuksen piirikokous Kaarinassa otti kantaa Paraisten väylään ja muihin maakunnan kasvua edistäviin investointeihin. Petteri Orpon hallituksen edistämät konkreettiset toimet ovat vahvistaneet Varsinais-Suomen elinvoiman, liikkumisen ja yrittäjyyden edellytyksiä.
Varsinais-Suomen Kokoomus korostaa Paraisten väylän rakentamisen käynnistymisen olevan merkittävä edistysaskel koko maakunnalle. Hanke vahvistaa Kaarinan ja Paraisten kaupunkien elinvoimaa, parantaa saariston saavutettavuutta ja tukee koko Varsinais-Suomen kasvua. Väylä helpottaa ihmisten arkea, sujuvoittaa työ- ja asiointimatkoja sekä parantaa yritysten kuljetusketjujen toimivuutta. Paraisten väylä on konkreettinen investointi, joka lisää alueen houkuttelevuutta asumisen, yrittämisen ja matkailun näkökulmasta.
Hankkeen eteneminen on osoitus pääministeri Petteri Orpon hallituksen määrätietoisesta työstä varsinaissuomalaisten liikkumisen ja alueen elinvoiman vahvistamiseksi. Hallituksen ratkaisut luovat vahvat edellytykset maakunnan kehittymiselle pitkälle tulevaisuuteen. Varsinais-Suomen Kokoomus alleviivaa, että kasvu ja arjen sujuvuus rakentuvat pitkäjänteisen talouspolitiikan, työllisyyden vahvistamisen ja investointien varaan. Päätetyt infra- ja liikennehankkeet näkyvät jo parempina yhteyksinä ja sujuvampana liikkumisena.
Paraisten väylä on keskeinen parannus Turun seudun liikenneyhteyksiin. Se vähentää ruuhkia, parantaa liikenneturvallisuutta ja nopeuttaa matkoja sekä tukee yritysten logistiikkaa ja työssäkäyntialueen laajenemista. Paraisten väylän lisäksi hallituksen päätökset ovat mahdollistaneet useita muita maakunnalle tärkeitä infrahankkeita. Turun kehätien ja muiden pääväylien parannukset sujuvoittavat liikennettä, lisäävät turvallisuutta ja tukevat alueen yritystoiminnan kasvua. Myös Länsiradan eteneminen vahvistaa Salon ja Turun seudun yhteyksiä, lyhentää matka-aikoja ja parantaa koko maakunnan saavutettavuutta.
Investoinnit heijastuvat laajasti Varsinais-Suomen myönteiseen kehitykseen. Turun telakan vahva tilauskanta ja meriteollisuuden hyvä vire luovat työtä koko maakuntaan alihankintaketjujen kautta. Hallituksen toimet yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi näkyvät Varsinais-Suomessa kasvavina mahdollisuuksina, uusina työpaikkoina ja vahvistuvana tulevaisuususkon ilmapiirinä.
Varsinais-Suomen Kokoomus painottaa, että päätöksenteossa on jatkossakin keskityttävä ratkaisuihin, jotka näkyvät konkreettisesti ihmisten arjessa. Liikenneyhteyksien parantaminen, sujuva liikkuminen, yritysten toimintaedellytysten vahvistuminen sekä työpaikkojen lisääntyminen turvaavat maakunnan elinvoiman nyt ja tulevaisuudessa.
Lisätietoja: Varsinais-Suomen Kokoomus https://varsinaissuomenkokoomus.fi/
1.7.2025
Saaristomeri ansaitsee näkyvyyttä – mutta Parainen puuttuu kartalta
Helmikuussa 2023 Parainen hyväksyi oman ilmasto- ja ympäristöohjelmansa vuosille
2023–2035. Saaristomeri nostettiin viidestä teemasta tärkeimmäksi, ja kaupungin
kunnianhimoisina tavoitteina ovat lähivesien hyvä ekologinen tila, luontokadon torjunta ja
hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.
Mutta missä näkyy Paraisten jo tehty työ? Turun Sanomien 28.6.2025 julkaisemassa
kahdeksansivuisessa liitteessä “Saaristomeri tarvitsee tekoja” ei Paraisia mainita
esimerkeissä lainkaan. Naantali ja Kaarina kyllä nostetaan – vaikka juuri Parainen on
Saaristomeren valuma-alueen suurin kunta.
Miten tämä on mahdollista? Onko kaupungin viestintä epäonnistunut? Onko yhteys
Saaristomeri-ohjelman vetäjään, ELY-keskuksen Essi Hillgreniin, jäänyt liian etäiseksi?
Olemme kyllä tehneet merkittäviä investointipäätöksiä, muun muassa 900 000 euroa
vihreisiin hankkeisiin, olemme liittyneet KETS-sopimukseen ja Luonto viisaat kunnat -
verkostoon. Mutta nämä panostukset eivät näy, jos niitä ei osata tai haluta kertoa.
Tilanne on suorastaan nolo. Kun viestintä ei toimi, jäävät myös saavutukset
näkymättömiin. Saaristomerityössä ei riitä tehdä hyvää, siitä on myös puhuttava,
vaikuttavasti ja oikeissa paikoissa.
Kun kaupunki nyt syksyllä päivittää strategiansa, viestintä on nostettava keskiöön.
Paraisten on profiloiduttava selvästi ja itsevarmasti kunnaksi, joka ei vain elä saaristosta –
vaan toimii sen puolesta ja näkyy siinä.
Markku Orell
Talousneuvos
Kokoomus, Parainen
Skärgårdshavet förtjänar synlighet, men Pargas saknas på kartan
I februari 2023 godkände Pargas sitt eget klimat- och miljöprogram för åren 2023–2035.
Av fem teman lyftes Skärgårdshavet fram som det viktigaste, och stadens ambitiösa mål
är god ekologisk status för närvattnen, att bekämpa förlusten av biologisk mångfald och att
bli koldioxidneutral senast 2035.
Men var syns det arbete som Pargas redan har gjort? I den åtta sidor långa bilagan
”Saaristomeri tarvitsee tekoja”, som Turun Sanomat publicerade den 28.6.2025, nämns
inte Pargas över huvud taget som exempel. Däremot lyfts både Nådendal och S:t
Karins fram, trots att just Pargas är den största kommunen i Skärgårdshavets
avrinningsområde.
Hur är detta möjligt? Har stadens kommunikation misslyckats? Har kontakten till
Skärgårdshavsprogrammets ledare, Essi Hillgren från NTM-centralen, misslyckats?
Vi har ju faktiskt gjort betydande investeringsbeslut, bland annat 900 000 euro i gröna
projekt, anslutit oss till KETS-avtalet och nätverket Natursmarta kommuner. Men dessa
satsningar syns inte om man inte kan eller vill berätta om dem.
Situationen är rentav pinsam. När kommunikationen brister förblir också framgångarna
osynliga. I arbetet för Skärgårdshavet räcker det inte att göra gott, det måste också
kommuniceras, effektivt och på rätta ställen.
När staden nu i höst uppdaterar sin strategi måste kommunikationen läggas i centrum.
Pargas måste tydligt och självsäkert profilera sig som en kommun som inte bara lever av
skärgården, utan också agerar för den ooh syns i den.
Markku Orell
Ekonomieråd
Samlingspartiet, Pargas