Eurovaali ehdokas Hans Adolf Ehrnrooth 25.4.2019

Kokoomuksen eurovaali ehdokas Hans Adolf Ehrnrooth vieraili Paraisilla 25.4.2019 Råttiksella. Kolme tuntua kestäneen mielenkiintoisen esityksen aikana keskustelu oli vilkasta ja osallistujat kysyivät aktiivisesti. 

Ehdokkaan nro 44 poliitiikassa on neljä pääteemaa. Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, niin sanottu arktinen politiikka, sisämarkkinoiden kehittäminen sekä EU:n ympäristöpolitiikka ovat asioita, joita haluan kehittää ja viedä eteenpäin. Pääteemojeni lisäksi haluan vaikuttaa Suomen alueiden kehittämiseen Euroopan unionin aluekehitysyhteistyön kautta. (Hans Adolf Ehrnrooth - kotisivut. 2019. https://hansadolfehrnrooth.fi/ .). 

Hans Adolf Ehrnrooth 25.4.2019

Eduskuntavaalit 2019

Lämmin kiitos kaikille Kokoomuksen kampanjaan osallistuneille ja tietenkin kaikille äänestäjillemme!

Eduskuntavaalit 2019 on nyt takanamme ja Varsinais-Suomen vaalipiiristä mukaan pääsi konkarimme Petteri Orpo, Ilkka Kanerva, Anne-Mari Virolainen sekä Saara-Sofia Sirén. Ville Valkoinen jäi varasijalle.

Jokaiselle 769 äänelle jotka osoitettiin Paraisten kaupungin alueella Kokoomukselle, annamme erityisen kiitoksen. Teidän äänellä oli merkitystä! Vaikka tulos oli vuoden 2015 eduskuntavaalia heikompi, emme anna sen lannistaa itseämme. Paraisilta kotoisin oleva kandidaatti vie odotetusti etusijan ja olemme Sandra Bergqvistin puolesta erityisen iloisia.

Saaristo on meidän arvoperustamme kulmakivi ja sitä työtä jatkamme. Koetamme omalta osaltamme saada äänenne kuuluviin niin sillan osalta, verotuksen tai elinkeinon ja hyvinvoinnin. Tätä työtä emme pysty tekemään yksin vaan siinä tarvitsemme jokaisen teidän ääntänne ja osallistumistanne. Keskustelulla on hyvä aloittaa ja siinä pyrimme parantamaan osaltamme. Eduskuntaehdokkaidemme vieraillessa Paraisilla saimme oivia hetkiä suoraan keskusteluun ja kiitämmekin kaikkia Teitä, jotka tulivat tapaamaan heitä.

Onnittelemme vielä kerran lämpimästi valittuja ja toivomme kaikkea hyvää heille Arkadianmäen haasteille.

Saariston kiinteistöverotus

Kiinteistövero on herättänyt paljon keskustelua sen jälkeen, kun kiinteistönomistajat ovat saaneet veroilmoituksen viimeviikolla. Saaristossa kyseinen ilmoitus herätti asukkaissa järkytystä ja paheksuntaa. Ulkosaariston asukkaat, joilla on maaomistusta luodoilla ja saarilla ovat saaneet ilmoituksen, jossa pahoitellen ilmoitetaan jopa lähes 1000% kiinteistöveron nousua. Syyksi ilmoitetaan virheelliset laskentaperusteet aiempina vuosina ja asia olisi nyt korjattu. (Lähde: ÅU. 25.3.2019.).

Kiinteistöveroa ei tarvitse maksaa vesialueesta, metsästä, maatalousmaasta eikä puolustusvoimien käytössä olevista kiinteistöistä. Maa-alue joka on luokiteltu Natura alueeksi, on sen lisäksi karua luontoaluetta ja jota ihmiset saattavat käyttää virkistysalueina, ei ole silloin ole metsämaata, eikä viljelykseenkään sopivaa. Tämä tarkoittaa ilmeisesti silloin, että se on kiinteistöverotukseen sopimaan aluetta. Saariston luotoalueilla oletettavasti on voitu siis käyttää yleishyödyllisen verotuksen prosenttia. Tätä sovelletaan yleishyödyllisen yhteisön omistamaan rakennukseen ja sen maapohjaan, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Tosin saariston maanomistajien mukaan näillä saarilla ei ole rakennuksia. (Lähde: Vero.fi. 26.3.2019.). Ulkosaaristossa voimassa on Korppoon eteläinen osayleiskaava jossa saaret ja luodot ovat merkittyjä luonnonsuojelu/ kansallispuistoalueeksi. (Lähde: Pargas.fi - Kaavoitus. 26.3.2019.).

Kiinteistövero lasketaan kiinteistön edellisen vuoden verotusarvosta käyttäen prosenttia, jonka kunnan valtuusto on vahvistanut. Kunta voi päättää kiinteistöveron eduskunnan säätämien ala- ja ylärajojen mukaisesti. Paraisten kaupunki on ilmoittanut, ettei se ole muuttanut veroastetta edellisestä vuodesta.

Verotuksen määrittelyssä on siis saariston kokoinen harmaa alue, joka antaa verottajalle mahdollisuuden vaikuttaa asutuspolitiikkaan. Asutuspolitiikka, joka epäsuorasti voi ajaa ihmisiä myymään maa-alueitaan saaristossa, ja jopa muuttamaan haja-asutusalueelta asutuskeskuksiin. Tämä ei ole maaseutupoliittisesti tai saaristoasiain neuvottelukunnan tavoitteiden mukaista. Luonnonsuojelualueiden ja saarialueiden verotuksen määritelmiin tarvitaan kipeästi tarkennusta. Asia ei koske vain Varsinais-Suomen aluetta vaan koko Suomea.

Me, Paraisten kokoomus, haluamme nostaa tietoisuutta asiasta omalta osaltamme ja siten saada aikaa muutosta. Olemme välittäneet asian eteenpäin Varsinais-Suomen Kokoomukselle ja Kokoomuksen kansanedustajaehdokkaille.


- Paraisten Kokoomus - Samlingspartiet i Pargas -

Kuva: pargas.fi - kaavoitus. Korppoon eteläisen saariston osayleisk  aava, osa 4.

Lähteet:

Pargas.fi - Kaavoitus. 26.3.2019. http://www.parainen.fi/web/tjanster/planer/voimassaolevat/fi_FI/Korpo/ 

ÅU - Chock i skärgården efter ”horribelt” beskattningsbeslut – fastighetsskatt höjdes 1 000 procent 25.3.2019.

Vero.fi. 26.3.2019. https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/asuminen/kiinteistovero/nain-vero-muodostuu/kiinteistoveroprosenti/

Eduskuntaehdokkaiden vierailu Paraisilla 20.3.2019

Keskiviikkona 20 maaliskuuta 2019 sai Parainen vieraakseen kevään eduskuntaedokkaitamme Varsinais-Suomen vaalialueelta. Paikalliset saivat tutustua Valtiovarainministeri Petteri Orpoon, Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaiseen sekä kansanedustaja Saara-Sofia Siréniin sekä heidän lisäksi ehdokkaisiin Jasse Asoon, Lauri Kattelukseen ja Veli-Pekka Nurmeen. 

Vierailijoita  Saara-Sofia Siren ja Lauri Kattelus

Tapahtumapaikalla kävi mukavasti ihmisiä tutustumassa, vaikka aurinko piiloitteli pilvien takana. Tunnelma oli kannustava ja positiivinen. 

Janne Aso  Anne-Mari Virolainen

Turunmaan Saaristo on erittäin tärkeä koko Varsinais-Suomelle, ja tästä syystä halusimme nostaa esille Paraisten väylän. Asia otettiin hyvin vastaan. 

Petteri Orpo

Toivotamme heidät mielellämme tervetulleiksi uudelleen tutustumaan Saaristoomme!

 #ParaistenVäylä #ParaistenKokoomus

#Eduskuntavaalit2019

Varsinais-Suomen Kokoomuksen Piirikokous

Osallistuin tänään Varsinais-Suomen Kokoomuksen kokoukseen ja tässä muutamia ottteita kokouksesta.

Turun kaupungin tervehdyksen toi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lauri Kattelus ja Varsinais-Suomen liitosta, maakuntajohtaja Kari Häkämies.
Poliittisen tilannekatsauksen piti valtiovararainministeri Petteri Orpo
Airiston Helmen tapausta hän piti järjestyneeseen rikollisuuteen liittyvänä unohtamatta kansallista turvallisuutta. Kolme tärkeintä asiaa juuri nyt on tiedustelulakien säätäminen, maakauppojen rajoittaminen tietyillä alueilla ja kaksoiskansalaisuus riskien tarkistaminen tietyissä viroissa, joihin liittyy valtion turvallisuuus.
Tämänhetkinen työmarkkinatilanteen konflikti on ylimitoitettu, mikroyritykset tarvitsevat tätä toimenpidettä. On luotu vääränlainen kuva irtisanomisperusteista, pitää olla erityinen syy irtisanomisiin.

-20 luvun haasteet ovat väestön vanheneminen, tänä vuonna syntyy 50000 lasta ja 110000 ihmistä siirtyy eläkkeelle, tarvitaan selkeä uudistusohje. Ilmaston muutos ja pakolaispolitiikka huomioiden tarvitaan ohjeet kokonaisturvallisuuteen.
Tarvitaan panostusta osaamiseen ja koulutukseen. Ei ole muuta keinoa hyvinvointiin kuin työnteko. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen pitää panostaa, perhevapaa uudistus toteuttaa, tehdä senioripoliittinen ohjelma. Sääntelyn vähentäminen ja yrittämisen edistäminen.
Ajankohtaista toivat Arkadianmäeltä ulkomaankauppa-ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen, kansanedustaja Ilkaa Kanerva ja kansanedustaja saara-Sofia Sirén.
Anne-Mari Virolainen kertoi kauppasuhdeiden olevan kriisissä pitkälti USA:n tilanteen johdosta. EU pyrkii luomaan uusia vapaakauppasopimuksia Australian ja Uuden-Seelannin kanssa, samoin EU pyrkii sopimuksiin USA:n kanssa mutta esim. autoteollisuudelle aiheutuu vaikeuksia tuontitullien vuoksi.
Ilkka Kanerva kiinnitti huomiota turvallisuuteen- sitä laajasti tulkiten. Pitää harjoittaa diplomatiaa, ”kertoa, että tänne ei tulla” ja turvata maan puolustus.
Saara-Sofia Sirén kiinnitti huomiota kestävään ilmaston ja ympäristön suojeluun sekä Itämeren alueen turvallisuuteen ja suojeluun.
Ehdokashankintatyöryhmän puheenjohataja Juho Savo esitteli vuoden 2019 eduskuntavaaliehdokkaat, jotka ovat seuraavat:

Aso Janne Kaarina
Forsblom Toni Naantali
Kanerva Ilkka Turku
Kattelus Lauri Turku
Kiviniemi Sanni Loimaa
Nurmi veli-Pekka Turku
Orpo Petteri Turku
Parikko Tanja Raisio
Pitkänen Sanna Pöytyä
Ruohonen Sini Turku
Sirén Saara-Sofia Turku
Takatalo Janika Turku
Tapio Janika Salo
Valkonen Ville Turku
Virolainen Anne-Mari Lieto

Valittiin piirihallituksen puheenjohtajaksi Saara-Sofia Sirén Turusta ja varapuheenjohtajiksi Kosti Roosa Turusta ja Nummentalo Juhani Salosta. Puheenjohtaja Juha Vanhanen oli ilmoittanut halustaan erota jo keväällä.
Järjestösihteeri Tuija Leinonen ilmoitti jäävänsä eläkkeelle palveltuaan 30 vuotta Varsinais-Suomen Kokoomusta. Hän osallistuu vielä Kokoomuksen 100-vuotisjuhlaan 8.12.2018 ja sen jälkeen ja eläkkeelle. Kaikkea hyvää jatkossa Tuijalle, miten tulemme toimeen jatkossa ilman hänen neuvojaan.


Yhteenveto

Eeva Bergman

pj. Paraisten Kokoomus

Paraisten kokoomus, 50 vuotta


Paraisten kokoomus kokoontui 26.5.2018 sen 50 vuotis juhlaan. Juhlassa oli niin kutsuvieraita, kuin puolueen jäseniä. Markku Orell, pitkäaikainen jäsenemme ja paikallisen puolueen varapuheenjohtaja piti juhlavieraille puheen jossa hän läpikävi puolueen historiaa eri vuosikymmeninä. Alla puhe luettavaksenne.

Paraisten Kokoomus 50 v.
Arvoisa juhlaväki, kutsuvieraat!
Olemme kokoontuneet juhlistamaan Paraisten kokoomuksen 50 vuotista taivalta. Miksi kansallisseura perustettiin Paraisille? Arvelen ja tiedänkin, että perinteiset, isänmaalliset arvot: Koti, Uskonto, Isänmaa olivat perustajiemme arvomaailmassa korkealla. Ne ovat säilyneet ajankohtaisina maailmankatsomuksessamme jaolitiikassamme edelleen. Kansallisseura perustettiin parikymmentä vuotta sotien jälkeen. Monet perustamisajan kokoomusaktiivit taistelivat Suomen vapauden ja henkiinjäämisen puolesta sotarintamalla, Suojeluskunnassa, Lotta Svärd- järjestössä tai kotirintamalla, antoivat oman suuren panoksensa maamme itsenäisyyden eteen. Yhdistyksen, tuolloin Paraisten Kansallisseuran, perustamiskirja allekirjoitettiin 3.2.1966. Perustamiskirjan allekirjoittivat Veikko Käkelä, Kalle-Pekka Suvanto ja Toini Honkanen, myöhemmin Tomminen. Ensimmäinen johtokunta kokoontui 18.2.1966 kokoonpanossa: Puheenjohtaja Toivo Vasama, varapuheenjohtaja Kalle-Pekka Suvanto, sihteeri Toini Honkanen, rahastonhoitaja Leif Ekholm, Mauri Caselius, Veikko Käkelä, Varpu Orell, tukimies Pertti Tamminen. Kansallisseuran puheenjohtajaksi valittiin 2.11.1967 Valle Orell. V-S Kokoomuksen piirikokous valitsi 22.11.1970 Varpu Orell´in piirivaltuustoon. Yhdistyksen nimi vaihtui noin 10 vuotta myöhemmin Paraisten Kokoomus ry:ksi, ruotsiksi Samlingspartiet rf. i Pargas. Näitä viisaita naisia ja miehiä meidän on kiittäminen, että nyt voimme juhlia puoli vuosisataista Paraisten Kokoomusta.


60-luku
Ensimmäisten vuosien toiminta painottui luonnollisesti vahvasti jäsenpohjan vahvistamiseen ja ” tupailtakokoontumisiin”. Erityisesti pidettiin yhteyttä veljesyhdistykseen Karunassa. Karunalaisilla oli tuolloin kiinnostus liittyä Paraisiin ja ajatus sai suomenkielisellä puolella tukea mm. siksi, että se olisi vahvistanut suomenkielistä kouluverkkoa. Kuusikymmenluvun lopulla karunalaiset toivoivat uutta lautta- ja tieyhteyttä Karunasta Lemlahteen. Osa syy tällaiseen ajatteluun versoi varmasti sen aikaisesta huonosta tieyhteydestä Sauvon suuntaan. 60- luvun loppuvuosina elettiin Tsekkoslovakian miehityksen aikoja (1968-1991). Syksyllä 1968 meillä oli kuntavaalit. Kokoomus oli vaaliliitossa keskustapuolueen kanssa ja sai ensimmäisen valtuutetun Leif Ekholmin valtuustoon. Yhteiskunnassa elettiin tuolloin pelon aikaa. Vaaleissakin asetelmat olivat vahvasti oikeisto/ vasemmisto valinnoissa. Näissä vaaleissa oikeisto vahvisti asemiaan RKP: johdolla. Kiinnostus järjestötoimintaan ei ollut IN. Poliittinen toiminta ei myöskään kuntapuolella ollut suosittua ja poliitikot ja puolueaktiivit leimattiin jo tuolloin vain omien etujensa ja etupiiriensä asianajajiksi.


70-luku
Varsinainen poliittinen toiminta nosti päätään 70-luvulla ja etenkin sen loppupuoliskolla. Vuoden 1972 vaaleissa kokoomus sai kaksi valtuutettua, Leif Ekholm ja Urho Valtakari. Vuoden 1976 vaaleissa paikkaluku nousi yhdellä kolmeen, Bruno Jokela, Seija Ruohonen, Urho Valtakari. Yhteistyö Keskustan kanssa alkoi tiivistyä 70 luvulla. Tuolloin ei ollut aina väliä, oliko keskustalainen vai kokoomuslainen, vaan työtä tehtiin vahvasti suomenkielisen väestönosan etujen parantamiseksi ja valvomiseksi. Kuriositeettina voidaan mainita, että Kepun Aulis Tähkämaa ja kok:n Bruno Jokela kävivät kysymässä allekirjoittaneelta suostumusta kaupunginhallituksen jäseneksi v. 1976 vaalien jälkeen ja niin alkoi vuosikymmenten mittainen työ kaupunginhallituksessa vuoden 1977 alusta. Kokoomuksella oli tärkeimmissä lautakunnissa vuodesta 1972 alkaen oma edustaja ja suomenkielisessä koululautakunnassa 2-3 edustajaa sekä useina kausina puheenjohtajuus. Suomenkielisten porvarien KOK-KEPU-LIB yhteistyö alkoi 70 luvulla ja jatkui vaaliliittopohjaisena aina 90 luvulle, senkin jälkeen Keskustan kanssa epävirallisesti. Parhaimmillaan vaaliliitolla oli 7/35 jäsentä, joka toi Kokoomukselle 1-2 edustajaa hallitukseen ja lautakuntiin. Tavoitteena oli vaikuttaa valtuustossa ja lautakunnissa päätöksiin. Tämä toteutui pikkukauppojen” muodossa budjettirahoista päätettäessä suomenkielisen kulttuurin ja koulutoimen hyväksi.


80- luku
Vuoden 1980 vaaleissa valittiin 5 kokoomuslaista valtuustoon, Ilkka Heinaro, Heikki Laineenkare, Karl-Gustav Lauren, Ulla-Maija Nikkanen, Urho Valtakari. Vuoden 1984 vaalit toi 4 paikkaa, Heikki Ake, Ilkka Heinaro, Heikki Laineenkare, Airi Orell. Vuoden 1988 vaaleissa joukkue uudistui, Heikki Ake, Marjukka af Heurlin, Markku Orell, Sari Rinne. Tällä vuosikymmenellä keskusteltiin suurin otsikoin mm. Par-kinon ostosta, sen olisi kulttuuriväki halunnut käyttöönsä, kiinteistöllä oli myös yksityinen ostaja. Kaupunki osti kiinteistön, yhtenä perusteluna varautuminen ammattikoulun laajennustarpeisiin. Vanhushuoltoon satsattiin mm. lisäämällä kunnalliskodin paikkoja, paikkaluku kasvoi 108:aan. Kymmenluvun alkupuoliskolla Pargas Dagar- Paraisten päivät ottivat vauhdikkaita askelia esim. teemalla Bättre erbjudanden, mera varor och större urval. Tavoitteena, että Då slutar pargasborna att åka till grannkommunerna för att handla. Vuosikymmenen puolivälissä ilmoitti Navire ajavansa toimintansa alas Paraisilla. 250 työpaikkaa hävisi. Rakennemuutos kahmaisi mukaansa myös mm. Sahojen Laivauksen, Maintexín, Helanderin konepajan, Törnin konepajan. Näissä oli kyse yhteensä noin 200 työpaikasta. Lisäksi Partek järjesteli toimintojaan ulkoistamalla siivouksen ja kuljetukset. Kaupungilla oli tuolloin elinkeinolautakunta ja elinkeinoasiamies. Elinkeinoasiamies oli myrskyn silmässä, kun tilannetta koetettiin kaupungin toimin korjata. Esitettiin vaatimuksia, että kaupunki hankkii yrityksille hallitiloja ja ns. toimistohotellitiloja. Nämä eivät johtaneet konkretiaan, sen sijaan elinkeinopäällikkö sai lähteä luottamuspulan johdosta. Luottamuspulan syitä oli mm., että elinkeinoasiamies oli liian suopea tähyillessään suomenkielisiä yrittäjiä kaupunkiin. Yleisönosastokirjoituksissa käsiteltiin kielisuhteita. Otsikkona mm. ”Det luktade nästan språkstrid 1983” . Kaupungin asukasmäärä oli 11.300. Kirjoittajan mukaan suomenkielisten osuus kasvaa vuosittain 0,5 % enemmän kuin ruotsinkielisten, joten kirjoittaja päätyy olettamaan, tosin varauksella, että v. 2010 puntit ovat tasan 50 kieliryhmien välillä. Hän arvioi, että asukasluvun kieliryhmissä olevan 6.900 eli yhteensä 13.800 asukasta. Tällainen kirjoittelu oli omiaan ylläpitämään jännitteitä mm talousarviokäsittelyissä. Keskusteluun toi oman lisämausteensa valtuuston 1. varapuheenjohtaja Heikki Laineenkare, joka lehtihaastattelussa nosti esille ruotsinkielisen opettajakunnan tylyn asenteen suomenkielisiä kollegoja kohtaan. Hän sai useita vastauksia, jossa todisteltiin asioiden olevan kunnossa ja yhteistyön pelaavan. ÅU:n Pargas i veckan palstalla Jago Andra / Göran Henriksson toteaa mm. ”Trivseln i Pargas, som Laineenkare nämner, kommer knappast att öka genom skriverier som hans”. Vuoden 1984 Paraisten Kesä lehden haastattelussa kaupunginjohtaja Peik Eklund arvioi, että Paraisten väkiluku nousee nykyisestä noin 11.500 asukkaasta parilla tuhannella vuoteen 2000 mennessä. Sen takia joudumme rakentamaan Paraisille 1000 uutta asuntoa vuoteen 2000, suurin osa pientaloja, joten niitä varten tarvitaan laajoja alueita. Vuonna 1986 Rolf Söderström antoi ” risuja niille kauppiaille ja palveluelinkeinojen harjoittajille, jotka eivät vieläkään ole havahtuneet huomaamaan, että Parainen on kaksikielinen paikkakunta, jossa enemmistökielellä mainostamisen ja palvelun pitäisi olla päällimmäisenä eikä alimmaisena, tai vielä pahemmin- puuttuu kokonaan”. Kokoomuksen ryhmän silloinen puheenjohtaja Ilkka Heinaro ja Heikki Laineenkare kävivät keskinäistä kirjeenvaihtoa RS:n kanssa useita liuskoja. Kirjeenvaihdossa selviteltiin mm. oliko RS kirjoittanut risut omissa nimissään vai oliko hän puhunut elinkeinolautakunnan puheenjohtajana. Kokoomuksen valtuustoryhmä vastasi yleisönosastokirjoituksella, jossa kehotettiin elinkeinolautakunnan puheenjohtajaa rohkaisemaan kaupunkilaisia ennakkoluulottomaan kielenkäyttöön ja keskittymään Naviren alasajon aiheuttaman ongelman ratkaisuun. Yhdistyksen varainhankinta hoidettiin kahdeksankymmentä luvulla Paraisten Kesä- lehden avulla. Ensimmäinen lehti ilmestyi vuonna 1984 ja ilmestyi aina vuoteen 1990 säännöllisesti toukokuussa. Lehden päätoimittajina toimivat Urho Valtakari, Karl-Gustav Lauren, Jarmo Kallinen ja Erik Nordenswan. Painosmäärä oli 5500 kpl ja se jaettiin postin mukana talouksiin. Ilmoitustuloilla katettiin lehden kustannukset ja pieni ylijäämä jäi vaalikassaan. Lehdellä oli vuosittain oma teema esim. matkailu, kulttuuri, ympäristönsuojelu, kunnan hallinto, vapaakuntakokeilu 1989-1992 = hallinnon uudelleenorganisointi, lautakuntien määrän reipas karsinta, neljän viraston malli. Yhdistyksellä oli myös muuta aktiivista toimintaa, joka tuotti tuloja. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita aktiivinen naistoiminta. Naiset järjestivät useita muotinäytöksiä yhdessä paikkakunnan liikkeiden kanssa. Tämä vaati runsaasti voimavaroja, mutta lisäsi yhteisöllisyyttä ja puhallettiin yhteiseen hiileen, joka saatiin hehkumaan Paraisten omien kauppojen hyväksi.


90-luku

Vuoden 1992 vaaleissa valtuustopaikan lunastivat Ilkka Heinaro, Markku Orell, Sari Rinne-Lindblom, Veijo Räsänen Vuoden 1996 valitussa valtuustossa istuivat Markku Orell, Sari Rinne-Lindblom, Veijo Räsänen Kokoomuksen tavoitteita
1. Elinkeinoelämä riippuvaisuuksista vapaaksi Kieli, puolue, samat pelisäännöt kaikille niin muuttaville kuin paikallisille
2. Suomenkielinen koululaitos tasavertaiseksi ruotsinkielisen kanssa, Paraisten lukio, Nilsbyn koulu
3. Yhteistyö Turun seutukunnan kanssa, elinkeinoyhteistyö TAD CENTER
4. Karunatie
5. Kiinteä yhteys Nauvoon, Norrback silta/ 2000 luvulla tunneli/silta
6. Kaupungin talouden vahtiminen, Talous vatupassissa
Poliittinen vaikutuksemme hiipui 90 luvulla. Yhteinen suomenkielinen vaaliliitto purkaantui jatkuen kuitenkin vaalien jälkeen teknisellä tasolla. Kokoomusta kuunneltiin edelleen ”asiantuntija-edustajiensa kautta”. Kokoomuksen valtuutetuilla ei ole ollut isoja sidosryhmiä takanaan tai tukijoukkoja, mikä on helpottanut ja ohjannut päätöksentekoa riippumattomaan suuntaan, Esimerkkejä vahvoista taustaryhmistä palolaitos, ruotsink. koululaitos, RKP, SOS.DEM. Tällä vuosikymmenellä jouduttiin kaupungin talouden turbulenssiin ja sen kuntoon saattamisessa turvauduttiin niin lomautuksiin kuin irtisanomisiin. Lomautukset nakersivat kaupungin mainetta, siitä piti huolen lehdistö.

2000-luku

Vuoden 2000 vaaleissa valittiin Hanna Järvinen, Kirsti Kivipuro, Markku Orell 2001-2008 valt.1.varapj. Vuoden 2004 vaaleissa valittiin Hanna Järvinen, Markku Orell, Markku Salonen, Anna Vainio vuoden 2008 vaaleissa valittiin Anna Filatoff (os. Vainio), Ilkka Heinaro, Heikki Mäkinen, Markku Orell, Markku Salonen, valittiin 43 valtuutettua, ääniosuus 12,3 % v. 2006 Parainen käynnisti kuntaliitosselvityksen Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön kanssa.
Selvitys johti v. 2009 Länsi-Turunmaan kaupungin syntymiseen. Repivä kiista kaupungin nimestä johti lopulta kaupunginvaltuuston äänestyspäätökseen kesäkuussa 2011, josta vielä valitettiin muotovirheen perusteella. Valitus hylättiin ja nimi Parainen-nimi palasi käyttöön 1.1.2012. Kuntatalouden pääsyä nousu-uralle jouduttiin odottamaan koko vuosikymmen. EU:n jäsenvaltiot rämpivät kukin omista syistään syvällä, Suomen taloudella meni keskimääräistä paremmin, vaikkei ollut hurraamista. Valtakunnan hallitukset patistivat kuntia yhteen, jotta perus- ja hyvinvointipalvelujen järjestämisvelvoite on hoidettavissa kustannustehokkaasti. Tämä keskustelu leimasi
kunnallispoliittista keskustelua tänä vuosikymmenenä. Yhteisöllisyys natisi liitoksissaan hyvinvointiyhteiskunnassa, kun selvisi, että valtio ja kunnat eivät ole kaikkivoipia, rahat eivät riitä. Julkinen valta ei pysty vastaamaan kaikesta. Arvelen, että tavoite yhteisöllisyyden ja yksilön oman vastuun palauttamiselle on edessämme, ajattelemme siten asioista miten tahansa. Joudumme tunnistamaan paikallisyhteisön merkityksen ja voiman uudelleen. Haluamme ja meidän pitää voida kuulua johonkin. Perhe, suku, lähiyhteisö, oma asuinalue tai kotikunta ovat niitä puitteita, josta käsin asemoimme itsemme myös laajempaan maailmanyhteisöön. Valtakunnan hallituksen tuolloisessa ehdotuksessa pyrittiin takaamaan peruspalveluille riittävän vahva järjestämisperusta, jotta eri tyyppisten palveluiden edellyttämä läheisyys, laatu ja saatavuus kyettäisiin turvaamaan koko maassa. Peruskunta ei osassa maata enää ole riittävä yksikkö palveluiden turvaajana vaan jatkossa tarvitaan sekä kuntarajat ylittävää yhteistyötä että kuntien yhdentymisiä. Samalla palveluiden tuottamistapoja on rohkeasti monipuolistettava yrittäjyyttä ja kolmannen sektorin panosta vahvistaen. Kunta järjestää ja vastaa laadusta, muttei aina itse tuota. Näin mietittiin vuosikymmenen puolivälissä ja Parainen teki oman kielellisen ja alueellisen kuntaratkaisun periaatteella Kaveria ei jätetä.
Siteeraan kappaleen, jonka olin kirjoittanut yhdistyksen 40 v. juhlaan syksyllä 2006. Tämä kuvastaa omaa ja uskon laajemminkin kokoomuslaisten ajattelua Paraisilla tuolloin. ” Kuten Kekkonen aikanaan totesi: Pienen kansan on väsymättä seurattava ympäristössään tapahtuvia muutoksia ja alati pohdittava, miten uudessa tilanteessa voimme parhaiten edistää kansamme hyvinvointia ja Suomen etuja. Tässä on mielestäni selkeä ohjenuora myös Paraisten päättäjille. Meidän tulee itsellisesti ja itsepäisesti ajaa tässä muutostilanteessa paraislaisten veronmaksajien, palveluiden käyttäjien, kuntalaisten etua, eikä härkäpäisesti ajaa kuntaliitosasioissa kielipolitiikkaa tai vallitsevien valtasuhteiden säilyttämistä”. Aluekehityslakien vuodelta 1994 Turunmaan kunnat ja Kemiön saaren kunnat muodostivat Region Åbolandin, Turunmaan seudun. Tämän rakenteen toivottiin olevan pohja myös uudessa kuntarakenneajattelussa. Prof. Krister Stålberg laati Åbolandin toimeksiannosta kuntarakenteeseen
liityvistä toimenpiteistä. Raportissa nousi esille niin paljon erimielisyyttä herättäviä asioita, että se todettiin kuntarakennekehityksen näkökulmasta toimimattomalta. Jo pari viikkoa ennen raportin julkaisua syyskuussa 2006 ÅU kertoi, että Kemiön saaren 3 kuntaa hakee selvitysmiestä selvittämään Kemiön saaren kuntien kuntaliitosta. Sen sijaan Region Åbolandista kehittyi maakunnallisten EU- hankerahojen käyttäjä. Kaupungin talousarviossa oli varattu vuosittain asukaslukuun, myöhemmin saaristo-osissa asuvat asukkaat, perustuva menoerä kussakin kunnassa ja pikkuhiljaa paraislaiset totesivat, että hankerahat rahoittavat enimmäkseen muissa kunnissa olevia kohteita. Region Åbolandin hallitus koostui luottamusmiehistä eri kunnista ja ” riitelyä” yhdistyksessä johti Folke Öhman. Kustannus paraislaisille veronmaksajille vaihteli vuosittain 0,5-1 milj.€ riippuen hankkeista. Palkkalistoilla toimitusjohtajan lisäksi noin 30 toimihenkilöä. Nyt olemme saaneet velkaantuneen yhdistyksen laskut maksettua ja aktiviteetit ajettua alas.

2010-luku

Vaaleissa v. 2012 valittiin Petri Abrahamsson, Ted Bergman, Kim Lindstedt, Markku Orell, Markku Salonen, Petri Visa, kokoomuksen ääniosuus oli 14,3 %, valtuutettuja yht. 43 Vaaleissa v.2017 valittiin Petri Abrahamsson, Harri Lehtinen, Kim Lindstedt, Markku Orell Kokoomus säilytti niukasti kolmanneksi suurimman puolueen aseman 11,7 % osuudella, valittuja valtuutettuja 35 Tämän vuosikymmenen puheenaihe, päänsärky ja monien palaverien aihe on SOTE. Kokoomus on ollut aktiivinen ja tehnyt useita aloitteita, mm. 1. Turunmaan sairaalan ympärille muodostettavan kuntaratkaisun vaikutusten selvittäminen 3.9.2013 2. Aloite työryhmän perustamisesta, jonka tehtävä on neuvotella yhteinen julkilausuma Turunmaan sairaalan tulevaisuudesta 10.11.2015 Näihin aloitteisiin ei vielä ole saatu vastausta. Kokoomus kannattaa ratkaisua, jossa kaksikielisen Sotekeskuksen rungon muodostaa yksityinen, kokenut vahva toimija, nykytulkinnan mukaan enemmistöomistaja, toisena pääomistajana maakunta ja kolmantena Turunmaan sairaalan nykyiset omistaja kunnat, mukaan lukien Turku ruotsinkielisten asukkaidensa osalta. Heinäkuussa oltaneen viisaampia, kun lainsäädäntö vahvistuu eduskunnassa ?? Kokoomus pitää tärkeänä aktiivista mukana pysymistä elinkeinoasioissa. Region Åboland toimi näissä asioissa sisäänpäin kääntyneesti. Kokoomus jätti 6.6.2017 aloitteen hakea Turun seutukunnan jäsenyyttä, jotta Parainen on tietoinen, mitä Turussa ja sen ympäryskuntien elinkeinopolitiikassa tapahtuu. Sysäys tälle aloitteelle tuli Paraisten omalta elinkeinopoliittiselta toimikunnalta, jossa asia on kirjattu. Kiinteän yhteys Nauvoon on ollut agendalla kaikissa mahdollisissa yhteyksissä. Viimeksi sitä yritettiin ottaa kaupungin valmisteilla olevaan strategiaan 2018-2022, mutta sinne se ei sopinut kaupunginjohtajan mielestä. Hän on luvannut valmistella liikennepoliittisen kannanoton, jossa tullaan käsittelemään muitten Paraisille tärkeiden liikennehankkeiden lisäksi Nauvon silta-asiaa. Yhteistyö eri puolueiden kanssa on mielestäni toiminut Paraisilla kohtuullisesti. 70-,80- ja 90- luvuilla talousarvioasioissa tarvittiin määräenemmistöä, jolloin pienpuolueilla oli oma rooli, samoin valittaessa viranhaltijoita puoluekirja ratkaisi usein, mutta etukäteen oli tiedossa mille ryhmälle ko. paikka kuului. RKP:llä on yhtä poikkeusta lukuun ottamatta, vaalit 2004, ollut yksinkertainen enemmistö valtuustossa. Siten RKP:n ryhmäkokous on sorvannut valtuustossa tehtävät päätökset. Kokoomuksella on ollut ja on myös kannattajia ruotsinkielisten äänestäjien piirissä. Vahvan panoksen ja uraauurtavan työn on tehnyt Karl-Gustav Lauren 80 luvulla, valtuutettu, sosiaalilautakunnan puheenjohtaja, medlem i Samlingspartiets finlandssvenka delegation, medlem i Finlands Svenska Folkting, presidentin valitsijamiesehdokas, eduskuntavaaliehdokas. Rohkean päätöksen tekivät 2012 vaaleissa Ted Bergman ja Kim Lindstedt siirtyessään kokoomuksen lipun alle. Kokoomusaktiivien toiminta, entisten ja nykyisten, on arvokasta työtä Kokoomuksen ja liberaalien markkinatalous periaatteiden hyväksi vaikeissa saaristo-olosuhteissa. Samalla se on ensiarvoisen tärkeää tulevaisuustyötä koko paraislaisen yhteiskunnan eteen. Haluan esittää Paraisten puolueille laidasta laitaan parhaat kiitokset vuosikymmenten yhteistyöstä ja kiitokset tämän juhlahetken muistamisesta.Kiitoksen ansaitsevat myös alueemme kansanedustajat vuosikymmenten aikana yhteistyöstä. Vahvaa tukea on saatu asioille usealta kansanedustajalta ja ehdokkaalta etenkin vaalien alla. Erityisen kiitoksen ansaitsee Ilkka Kanerva, joka on mm. antanut vahvaa tukeaan Nauvon silta-asiassa myös maakuntahallituksen puheenjohtajan roolissa.


Jatkakaamme samalla sitoutumisella, innolla ja aktiivisuudella, ylpeänä 50 v. yhdistyksestämme. Teemme töitä, että Paraisten purjeissa on tuulta- Pargas, Vind i seglen.
Kokoomuksen puheenjohtajat vuosikymmenten aikana:
Toivo Vasama
Valentin Orell
Pentti Tuunainen
Seija Ruohonen
Nils Johansson
Urpo Halme
Markku Orell vuodesta 1980-1989
Erik Nordenswan1990-1991
Ilkka Heinaro 1992
Sari Rinne-Lindblom 1993-1994
Markku Orell 1995-2002
Ilkka Heinaro 2003-2006
Anna Filatoff 2007-2008
Heikki Mäkinen 2009-2010
Hanna Järvinen 2010-2011
Petri Abrahamsson 2012-2015
Kim Lindstedt 2016-2017
Eeva Bergman 2018-

Paraisten Kokoomus r.y.
21600 Parainen

  

Tilaisuudessa jaettiin myös ansallisen Kokoomuksen ansiomerkki.
Onnea kaikille!

Kuntavaali 2017 - Tulos

Kuntavaalit käytiin 9. huhtikuuta 2017. Kunnissa päätetään isoista ja pienistä paikallisista asioista. Paraisilla vahvaa kannatusta nauttiva RKP oli myös näissä vaaleissa vahva.

Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin. Vuoden 2017 alussa on kuntien lukumäärä Manner-Suomessa 295 ja Ahvenanmaan maakunnassa 16. Kuntavaalit toimitetaan joka neljäs vuosi huhtikuun kolmantena sunnuntaina. Jos huhtikuun kolmas sunnuntai on pääsiäispäivä, vaalipäivä on pääsiäistä edeltävä sunnuntai. Seuraavat kuntavaalit toimitetaan huhtikuussa 2021. Kunnassa valittavien valtuutettujen lukumäärästä päättää valtuusto. Kuntalain (410/2015) 16 §:n mukaan valtuutettuja on kuitenkin vähintään valittava tietty määrä suhteessa asukaslukuun. Lähde: www.vaalit.fi/kuntavaalit.

Kun äänistä on laskettu 100% on Ruotsalainen kansanpuole selvä voittaja. Valtuuston 35 paikkaa jakaantuivat seuraavasti:

- RKP 18 paikkaa

- SDP 6 paikkaa

- KOK 4 paikkaa

- Vihreät 4 paikkaa

- Vasemisto 2 paikkaa

ja keskustalle yksi paikka.

Uusia valittuja on 16 hekilöä ja uudelleenvalittuja 19. Valittujen keski-ikä on 52 vuotta ja 60% valituista on miehiä. Vaalikauden ääniharavana oli RKP:n Mikael Holmberg saaden 278 ääntä. Äänestysprosentti Paraisten alueella jäi 64%. Lämpimät onnittelut valituille. Lähde: www.vaalit.yle.fi/tulospalvelu.

Paraisten Kokoomuksen 17:sta ehdokkaasta näin ollen tuli valituksi neljä konkariamme: Markku Orell, Petri Abrahamsson, Kim lidstedt ja Harri Lehtinen. Yhdessä viemme kuitenkin eteenpäin edistystä koko kaupungin etua ajatellen. Jokainen voi omalla aktiivisuudellaan viedä asioita eteenpäin ja haluammekin osallistaa Teitä olemaan aktiivisesti mukana toiminnassamme. Ilman kenttäväen tekemää jalkatyötä, ilman Teidän arvokkaita mielipiteitä ja ilman valtuustossa toimivia rohkeita ihmisiä, emme saa aikaan positiivista muutosta kunnassamme.

Kiitämme saamasta tuestanne ja jatkamme työtä teille tärkeiden asioiden eteen. 

- Paraisten Kokoomus -

Kuntavaalit 2017  Kuntavaalit 2017 Kuntavaalit 2017