Samlingspartiet i Pargas, möte 2 september 2019

Samlingspartiet i Pargas höll sitt första möte efter sommaren 2019 den 2 september. Vi var 8 personer som deltog i mötet och samtalen var livliga. Markku Orell beskrev den ekonomiska situationen som verkligen är oroande. I slutet av året kan resultatet visa - 7 miljoner euro. De sammanlagda budgetöverskridningarna i familjeenheten, socialservisen och äldreomsorgen uppgick i slutet av augusti tillsammans till 2 miljoner. Dessutom uppgår specialsjukvårdens utgifter möjligen till 2 miljoner (obekräftad uppgift). Skatteintäkter för Pargas väntas bli 1,5 miljoner lägre än väntat. 

Vi diskuterade också det planerade Byahuset. Beräkningar som gäller antalet besökare i Byahusets planerade simhall har gjorts och enligt Sport Venuens behovsberäkning har besöksantalet beräknats uppgå till 75 000 - 100 000 personer per år. Kostnaderna för simhallens användning har beräknats stiga till 450 000 - 500 000 €/år. Inkomsterna från biljettförsäljning beräknas uppgå till ungefär samma belopp. Dessutom bör staden årligen reservera ca 400 000 € kapitalkostnader för t ex 20 års leasingavtal. Besökare har antagits komma ända från Kimito! Byahusets byggkostnader beräknas uppgå till 6,5 miljoner euro, men då har inte kostnader för husets grundarbeten beräknats, vilket kan höja totalkostnaderna avsevärt. Enligt stadsdirektör Nygrén finns det medel för att  förverkliga projektet med Byahuset. Vi fick många svar, men ännu fler blev hängande i luften.

Vi diskuterade också om det skulle vara möjligt att använda de lediga utrymmen, som finns nära hälsovårdscentralen, dvs den tidigare psykiatriska avdelnings lokal, för åldringsvården. Detta kunde göras med små ändringar för att göra utrymmena lättare tillgängliga också för rullstolsbundna. Ärendet finns på social- och hälsovårdsnämndens lista 5.9.2019. Nu i september finns det 17 åldringar som köar för vårdplats. 

Träsk skola i Houtskär kräver åtgärder för inomhusluften i skolan. Till det här bör reserveras 900 000 €. Bildningsnämndens svenskspråkiga sektion skall bekanta sig med situationen. Pargas skolcentrals planering bör fortgå. Alla parters, dvs eleverna, lärarna, olika språkgruppers och andra intressegruppers behov måste beaktas. De planerade utrymmenas användning och användningsgrad bör utredas och planeringen för dessa måste fortgå med snabb tidtabell. 

Vi diskuterade hur man skulle kunna få flera invånare till Pargas. Harri Lehtinen framförde som ett förslag en modell där staden skulle erbjuda tomter vari voucher skulle ingå, med vilka man skulle kunna skaffa vatten och avloppsanslutningar eller köpa tjänster från företagare i Pargas.

Vi borde få nya medlemmar för att hjälpa till med att sköta stadens gemensamma ärenden. Du som läser detta, är hjärtligt välkommen till vår grupp. Exempelvis kan du till en början bidra med att beskriva vad du anser att borde göras för att få vår stad så trevlig som möjligt. 

Våra nästa möten i år:

30.9, 11.11, 9.12 kl 19.00 i stadshuset, mötesrummet Kajutan

Välkommen med!

Ring och fråga mer! 

Eeva Bergman

tel:    0400819157

mejl: eeva.bergman@gmail.com

 

 

Euroval kandidat Hans Adolf Ehrnrooth 25.4.2019

Samlingspartiets euroval kandidat Hans Adolf Ehrnrooth besökte Pargas  restaurang Råttin den 25.4.2019 . Under den nästan tre timmar långa intressanta föreläsningen förekom livligt diskussion och deltagarna frågade aktivt. 

Kandidaten med nummer 44 har fyra politiska huvudteman. Den gemensamma säkerhets- och försvarspolitiken, den så kallade arktiska politiken, den inre marknaden samt EU:s miljöpolitik är frågor som jag vill utveckla och föra framåt. Utöver mina huvudteman vill jag vara med och påverka utvecklingen av Finlands regioner genom Europeiska unionens regionalutvecklingssamarbete. (Hans Adolf Ehrnrooth - hemsidan. 2019. https://hansadolfehrnrooth.fi/se .)

Hans Adolf Ehrnrooth 25.4.2019

Riksdagsval 2019

Varm tack till alla som deltog i Samlingspartiers valkampanj samt till alla våra röstare!

Riksdagsvalet 2019 är nu bakom oss och från Egentliga Finlands valkrets blev val våra erfarna ledamöter Petteri Orpo, Ilkka Kanerva, Anne-Mari Virolainen samt Saara-Sofia Sirén. Ville Valkoinen blev på reserv plats.

Till var och er 769 inom Pargas stads region som gav röst till Samlingspartiet, ger vi en speciellt stor tack. Ert stöd hade betydelse! Trots att resultatet för Samlingspartiet var sämre än i Riksdagsvalet 2015 inom Pargas stad, låter vi inte detta avskräcka. Då vi har en kandidat från vår egen stad är det naturligt och förväntat att denne går före. Vi ör speciellt glada för invalda Sandra Bergqvist från Pargas!

Skärgården är hörnstenen i vår värdegrund och för detta fortsätter vi att arbeta. Vi försöker få er röst hörd gällande bron, skatten, näringslivet och välmående i samhället. Detta arbete kan vi inte göra ensamma, utan vi behöver er stöd, deltagande och röst. Sakliga diskussioner är en bra början och vi försöker lyfta detta mera fram. Under rikskandidaternas besök i Pargas fick vi utmärkta tillfällen för givande diskussioner och vi tackar alla er som besökte oss där.

Vi åter igen gratulerar alla invalda och önskar den alla gott under sina utmaningar på Arkadia kullen.

Fastighetsbeskattning i skärgården

Fastighetsbeskattning har väckt mycket diskussion efter att fastighetsägaren fick årets skattebeslut hem. I skärgården väckte skattebeslutet förskräck och missnöje. Boende i utskär, som äger karga öar, har fått brev från skattemyndigheterna om nästan 1000% skattehöjning i fastighetsskatt. Orsaken till så kraftig förhöjning sägs vara rättelse i kalkyleringsgrunderna. (Källa: ÅU. 25.3.2019.).

Fastighetsskatt betalas inte för vattenområde, skog, jordbruksmark och inte fastighetsområden som Försvarsmakten använder. Markområden i utskären som är klassad natura-område eller naturskyddsområde kan inte användas som jord- eller skogsbruksmark används till rekreation. Detta tydligen innebär att detta är beskattningsbart område och därmed har man kunnat lägga en fastighetsskatt enligt allmännyttigt bruk. Denna tillämpas på en byggnad ägd av ett allmännyttigt samfund och dess mark om byggnaden på fastigheten huvudsakligen är i allmänt eller allmännyttigt bruk. Fastighets ägare menar att på en del av områden finns det inte byggnader. (Källa: Vero.fi. 26.3.2019. ). I yttre skärgården gäller Korpo södra delgeneralplan där man har beteckna öar som naturskyddsområde eller nationalparksområde. (Källa: Pargas.fi - Planläggning. 26.3.2019

Fastighetsskatt kalkyleras från fastighetens senaste års skattevärde genom att använda skatteprocenten som kommunfullmäktige har godkänt. Kommunen kan besluta skatteprocenten enligt de riktlinjer som regeringen har försett. Pargas stad har meddelat att de inte har ändrat på skattesatsen på fastighetsskatt.

Det finns ett grått område för beskattning som är lika stort som skärgården, vilket kan påverka i bostadspolitiken. En bostadspolitik som indirekt driver invånare i värsta fall sälja sin mark och flytta från glesbebyggelsen till tät områden. Detta är inte enligt med landsbygdspolitiskens eller Skärgårdsdelegationens målsättningar. Till beskattningsgrunderna av naturskyddsområden och öar finns det stort behov för förtydliganden. Ärendet berör inte bara Egentliga-Finland utan hela Finland.

Vi i samlingspartiet i Pargas vill lyfta fram saken i allmänheten kännedom och så sätt försöka göra en inverkan. Vi har förmedlat detta till Samlingspartiet och Samlingspartiets riksdagskandidater.

- Samlingspartiet i Pargas -

Bild: pargas.fi - Planläggning. Korpo södra skärgårdens delgeneralplan, del 4

Bild: pargas.fi - Planläggning. Korpo södra skärgårdens delgeneralplan, del 4.

Källor:

Pargas.fi - Kaavoitus. 26.3.2019. http://www.parainen.fi/web/tjanster/planer/voimassaolevat/fi_FI/Korpo/

ÅU - Chock i skärgården efter ”horribelt” beskattningsbeslut – fastighetsskatt höjdes 1 000 procent 25.3.2019.

Vero.fi. 26.3.2019. https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/asuminen/kiinteistovero/nain-vero-muodostuu/kiinteistoveroprosenti/

Riksdagskandidaternas besök i Pargas 20.3.2019

På ondag den 20 mars 2019 fick Pargas besök av Samlingspartiets riksdagskandidater för våren 2019. De lokala fick bemöta Finansminister Petteri Orpo, Utrikeshandels- och Utvecklingsministern Anne-Mari Virolainen samt rikstadsledamot Saara-Sofia Sirén samd rikstadskandidaterna Janne Aso, Lauri Kattelus och Veli-Pekka Nurmi.


Vid Samlingspartiets tält besökte antal människor för att möte dessa kandidater, trots att solen smög bakom de mörka molnen. Stäminingen var uppmuntrande och positiv.

Vierailijoita - Besökare  Saara-Sofia Siren ja Lauri Kattelus

Åbolands skärgård är väldigt viktig för hela Egentliga Finland, och därför ville vi lyfta fram till dem ärendet om Pargas leden. Detta togs väl emot.

Janne Aso  Anne-Mari Virolainen

Vi välkomnar dem hjärtligt åter hit och bekanta i vårt vackra skärgård!

Petteri Orpo

#Pargasled #Samlingspartietipargas

#Rikstadsval2019

 

Samlingspartiet i Pargas, 50 år

Samlingspartiet i Pargas firade den 26.5 2018 50 års jubileum. Jubileét firades med inbjudna gäster och föreningens medlemmar. Markku Orell, långvaig medlem och föreningens viceordförande, höll festtalet i vilket han gick igenom föreningens historia per decennium. Talet neda på finska.

Paraisten Kokoomus 50 v.

Arvoisa juhlaväki, kutsuvieraat!

Olemme kokoontuneet juhlistamaan Paraisten kokoomuksen 50 vuotista taivalta. Miksi kansallisseura perustettiin Paraisille? Arvelen ja tiedänkin, että perinteiset, isänmaalliset arvot: Koti, Uskonto, Isänmaa olivat perustajiemme arvomaailmassa korkealla. Ne ovat säilyneet ajankohtaisina maailmankatsomuksessamme jaolitiikassamme edelleen. Kansallisseura perustettiin parikymmentä vuotta sotien jälkeen. Monet perustamisajan kokoomusaktiivit taistelivat Suomen vapauden ja henkiinjäämisen puolesta sotarintamalla, Suojeluskunnassa, Lotta Svärd- järjestössä tai kotirintamalla, antoivat oman suuren panoksensa maamme itsenäisyyden eteen. Yhdistyksen, tuolloin Paraisten Kansallisseuran, perustamiskirja allekirjoitettiin 3.2.1966. Perustamiskirjan allekirjoittivat Veikko Käkelä, Kalle-Pekka Suvanto ja Toini Honkanen, myöhemmin Tomminen. Ensimmäinen johtokunta kokoontui 18.2.1966 kokoonpanossa: Puheenjohtaja Toivo Vasama, varapuheenjohtaja Kalle-Pekka Suvanto, sihteeri Toini Honkanen, rahastonhoitaja Leif Ekholm, Mauri Caselius, Veikko Käkelä, Varpu Orell, tukimies Pertti Tamminen. Kansallisseuran puheenjohtajaksi valittiin 2.11.1967 Valle Orell. V-S Kokoomuksen piirikokous valitsi 22.11.1970 Varpu Orell´in piirivaltuustoon. Yhdistyksen nimi vaihtui noin 10 vuotta myöhemmin Paraisten Kokoomus ry:ksi, ruotsiksi Samlingspartiet rf. i Pargas. Näitä viisaita naisia ja miehiä meidän on kiittäminen, että nyt voimme juhlia puoli vuosisataista Paraisten Kokoomusta.

60-luku
Ensimmäisten vuosien toiminta painottui luonnollisesti vahvasti jäsenpohjan vahvistamiseen ja ” tupailtakokoontumisiin”. Erityisesti pidettiin yhteyttä veljesyhdistykseen Karunassa. Karunalaisilla oli tuolloin kiinnostus liittyä Paraisiin ja ajatus sai suomenkielisellä puolella tukea mm. siksi, että se olisi vahvistanut suomenkielistä kouluverkkoa. Kuusikymmenluvun lopulla karunalaiset toivoivat uutta lautta- ja tieyhteyttä Karunasta Lemlahteen. Osa syy tällaiseen ajatteluun versoi varmasti sen aikaisesta huonosta tieyhteydestä Sauvon suuntaan. 60- luvun loppuvuosina elettiin Tsekkoslovakian miehityksen aikoja (1968-1991). Syksyllä 1968 meillä oli kuntavaalit. Kokoomus oli vaaliliitossa keskustapuolueen kanssa ja sai ensimmäisen valtuutetun Leif Ekholmin valtuustoon. Yhteiskunnassa elettiin tuolloin pelon aikaa. Vaaleissakin asetelmat olivat vahvasti oikeisto/ vasemmisto valinnoissa. Näissä vaaleissa oikeisto vahvisti asemiaan RKP: johdolla. Kiinnostus järjestötoimintaan ei ollut IN. Poliittinen toiminta ei myöskään kuntapuolella ollut suosittua ja poliitikot ja puolueaktiivit leimattiin jo tuolloin vain omien etujensa ja etupiiriensä asianajajiksi.

70-luku
Varsinainen poliittinen toiminta nosti päätään 70-luvulla ja etenkin sen loppupuoliskolla. Vuoden 1972 vaaleissa kokoomus sai kaksi valtuutettua, Leif Ekholm ja Urho Valtakari. Vuoden 1976 vaaleissa paikkaluku nousi yhdellä kolmeen, Bruno Jokela, Seija Ruohonen, Urho Valtakari. Yhteistyö Keskustan kanssa alkoi tiivistyä 70 luvulla. Tuolloin ei ollut aina väliä, oliko keskustalainen vai kokoomuslainen, vaan työtä tehtiin vahvasti suomenkielisen väestönosan etujen parantamiseksi ja valvomiseksi. Kuriositeettina voidaan mainita, että Kepun Aulis Tähkämaa ja kok:n Bruno Jokela kävivät kysymässä allekirjoittaneelta suostumusta kaupunginhallituksen jäseneksi v. 1976 vaalien jälkeen ja niin alkoi vuosikymmenten mittainen työ kaupunginhallituksessa vuoden 1977 alusta. Kokoomuksella oli tärkeimmissä lautakunnissa vuodesta 1972 alkaen oma edustaja ja suomenkielisessä koululautakunnassa 2-3 edustajaa sekä useina kausina puheenjohtajuus. Suomenkielisten porvarien KOK-KEPU-LIB yhteistyö alkoi 70 luvulla ja jatkui vaaliliittopohjaisena aina 90 luvulle, senkin jälkeen Keskustan kanssa epävirallisesti. Parhaimmillaan vaaliliitolla oli 7/35 jäsentä, joka toi Kokoomukselle 1-2 edustajaa hallitukseen ja lautakuntiin. Tavoitteena oli vaikuttaa valtuustossa ja lautakunnissa päätöksiin. Tämä toteutui pikkukauppojen” muodossa budjettirahoista päätettäessä suomenkielisen kulttuurin ja koulutoimen hyväksi.

80- luku
Vuoden 1980 vaaleissa valittiin 5 kokoomuslaista valtuustoon, Ilkka Heinaro, Heikki Laineenkare, Karl-Gustav Lauren, Ulla-Maija Nikkanen, Urho Valtakari. Vuoden 1984 vaalit toi 4 paikkaa, Heikki Ake, Ilkka Heinaro, Heikki Laineenkare, Airi Orell. Vuoden 1988 vaaleissa joukkue uudistui, Heikki Ake, Marjukka af Heurlin, Markku Orell, Sari Rinne. Tällä vuosikymmenellä keskusteltiin suurin otsikoin mm. Par-kinon ostosta, sen olisi kulttuuriväki halunnut käyttöönsä, kiinteistöllä oli myös yksityinen ostaja. Kaupunki osti kiinteistön, yhtenä perusteluna varautuminen ammattikoulun laajennustarpeisiin. Vanhushuoltoon satsattiin mm. lisäämällä kunnalliskodin paikkoja, paikkaluku kasvoi 108:aan. Kymmenluvun alkupuoliskolla Pargas Dagar- Paraisten päivät ottivat vauhdikkaita askelia esim. teemalla Bättre erbjudanden, mera varor och större urval. Tavoitteena, että Då slutar pargasborna att åka till grannkommunerna för att handla. Vuosikymmenen puolivälissä ilmoitti Navire ajavansa toimintansa alas Paraisilla. 250 työpaikkaa hävisi. Rakennemuutos kahmaisi mukaansa myös mm. Sahojen Laivauksen, Maintexín, Helanderin konepajan, Törnin konepajan. Näissä oli kyse yhteensä noin 200 työpaikasta. Lisäksi Partek järjesteli toimintojaan ulkoistamalla siivouksen ja kuljetukset. Kaupungilla oli tuolloin elinkeinolautakunta ja elinkeinoasiamies. Elinkeinoasiamies oli myrskyn silmässä, kun tilannetta koetettiin kaupungin toimin korjata. Esitettiin vaatimuksia, että kaupunki hankkii yrityksille hallitiloja ja ns. toimistohotellitiloja. Nämä eivät johtaneet konkretiaan, sen sijaan elinkeinopäällikkö sai lähteä luottamuspulan johdosta. Luottamuspulan syitä oli mm., että elinkeinoasiamies oli liian suopea tähyillessään suomenkielisiä yrittäjiä kaupunkiin. Yleisönosastokirjoituksissa käsiteltiin kielisuhteita. Otsikkona mm. ”Det luktade nästan språkstrid 1983” . Kaupungin asukasmäärä oli 11.300. Kirjoittajan mukaan suomenkielisten osuus kasvaa vuosittain 0,5 % enemmän kuin ruotsinkielisten, joten kirjoittaja päätyy olettamaan, tosin varauksella, että v. 2010 puntit ovat tasan 50 kieliryhmien välillä. Hän arvioi, että asukasluvun kieliryhmissä olevan 6.900 eli yhteensä 13.800 asukasta. Tällainen kirjoittelu oli omiaan ylläpitämään jännitteitä mm talousarviokäsittelyissä. Keskusteluun toi oman lisämausteensa valtuuston 1. varapuheenjohtaja Heikki Laineenkare, joka lehtihaastattelussa nosti esille ruotsinkielisen opettajakunnan tylyn asenteen suomenkielisiä kollegoja kohtaan. Hän sai useita vastauksia, jossa todisteltiin asioiden olevan kunnossa ja yhteistyön pelaavan. ÅU:n Pargas i veckan palstalla Jago Andra / Göran Henriksson toteaa mm. ”Trivseln i Pargas, som Laineenkare nämner, kommer knappast att öka genom skriverier som hans”. Vuoden 1984 Paraisten Kesä lehden haastattelussa kaupunginjohtaja Peik Eklund arvioi, että Paraisten väkiluku nousee nykyisestä noin 11.500 asukkaasta parilla tuhannella vuoteen 2000 mennessä. Sen takia joudumme rakentamaan Paraisille 1000 uutta asuntoa vuoteen 2000, suurin osa pientaloja, joten niitä varten tarvitaan laajoja alueita. Vuonna 1986 Rolf Söderström antoi ” risuja niille kauppiaille ja palveluelinkeinojen harjoittajille, jotka eivät vieläkään ole havahtuneet huomaamaan, että Parainen on kaksikielinen paikkakunta, jossa enemmistökielellä mainostamisen ja palvelun pitäisi olla päällimmäisenä eikä alimmaisena, tai vielä pahemmin- puuttuu kokonaan”. Kokoomuksen ryhmän silloinen puheenjohtaja Ilkka Heinaro ja Heikki Laineenkare kävivät keskinäistä kirjeenvaihtoa RS:n kanssa useita liuskoja. Kirjeenvaihdossa selviteltiin mm. oliko RS kirjoittanut risut omissa nimissään vai oliko hän puhunut elinkeinolautakunnan puheenjohtajana. Kokoomuksen valtuustoryhmä vastasi yleisönosastokirjoituksella, jossa kehotettiin elinkeinolautakunnan puheenjohtajaa rohkaisemaan kaupunkilaisia ennakkoluulottomaan kielenkäyttöön ja keskittymään Naviren alasajon aiheuttaman ongelman ratkaisuun. Yhdistyksen varainhankinta hoidettiin kahdeksankymmentä luvulla Paraisten Kesä- lehden avulla. Ensimmäinen lehti ilmestyi vuonna 1984 ja ilmestyi aina vuoteen 1990 säännöllisesti toukokuussa. Lehden päätoimittajina toimivat Urho Valtakari, Karl-Gustav Lauren, Jarmo Kallinen ja Erik Nordenswan. Painosmäärä oli 5500 kpl ja se jaettiin postin mukana talouksiin. Ilmoitustuloilla katettiin lehden kustannukset ja pieni ylijäämä jäi vaalikassaan. Lehdellä oli vuosittain oma teema esim. matkailu, kulttuuri, ympäristönsuojelu, kunnan hallinto, vapaakuntakokeilu 1989-1992 = hallinnon uudelleenorganisointi, lautakuntien määrän reipas karsinta, neljän viraston malli. Yhdistyksellä oli myös muuta aktiivista toimintaa, joka tuotti tuloja. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita aktiivinen naistoiminta. Naiset järjestivät useita muotinäytöksiä yhdessä paikkakunnan liikkeiden kanssa. Tämä vaati runsaasti voimavaroja, mutta lisäsi yhteisöllisyyttä ja puhallettiin yhteiseen hiileen, joka saatiin hehkumaan Paraisten omien kauppojen hyväksi.

90-luku
Vuoden 1992 vaaleissa valtuustopaikan lunastivat Ilkka Heinaro, Markku Orell, Sari Rinne-Lindblom, Veijo Räsänen Vuoden 1996 valitussa valtuustossa istuivat Markku Orell, Sari Rinne-Lindblom, Veijo Räsänen Kokoomuksen tavoitteita
1. Elinkeinoelämä riippuvaisuuksista vapaaksi Kieli, puolue, samat pelisäännöt kaikille niin muuttaville kuin paikallisille
2. Suomenkielinen koululaitos tasavertaiseksi ruotsinkielisen kanssa, Paraisten lukio, Nilsbyn koulu
3. Yhteistyö Turun seutukunnan kanssa, elinkeinoyhteistyö TAD CENTER
4. Karunatie
5. Kiinteä yhteys Nauvoon, Norrback silta/ 2000 luvulla tunneli/silta
6. Kaupungin talouden vahtiminen, Talous vatupassissa
Poliittinen vaikutuksemme hiipui 90 luvulla. Yhteinen suomenkielinen vaaliliitto purkaantui jatkuen kuitenkin vaalien jälkeen teknisellä tasolla. Kokoomusta kuunneltiin edelleen ”asiantuntija-edustajiensa kautta”. Kokoomuksen valtuutetuilla ei ole ollut isoja sidosryhmiä takanaan tai tukijoukkoja, mikä on helpottanut ja ohjannut päätöksentekoa riippumattomaan suuntaan, Esimerkkejä vahvoista taustaryhmistä palolaitos, ruotsink. koululaitos, RKP, SOS.DEM. Tällä vuosikymmenellä jouduttiin kaupungin talouden turbulenssiin ja sen kuntoon saattamisessa turvauduttiin niin lomautuksiin kuin irtisanomisiin. Lomautukset nakersivat kaupungin mainetta, siitä piti huolen lehdistö. 2000-luku Vuoden 2000 vaaleissa valittiin Hanna Järvinen, Kirsti Kivipuro, Markku Orell 2001-2008 valt.1.varapj. Vuoden 2004 vaaleissa valittiin Hanna Järvinen, Markku Orell, Markku Salonen, Anna Vainio vuoden 2008 vaaleissa valittiin Anna Filatoff (os. Vainio), Ilkka Heinaro, Heikki Mäkinen, Markku Orell, Markku Salonen, valittiin 43 valtuutettua, ääniosuus 12,3 % v. 2006 Parainen käynnisti kuntaliitosselvityksen Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön kanssa.
Selvitys johti v. 2009 Länsi-Turunmaan kaupungin syntymiseen. Repivä kiista kaupungin nimestä johti lopulta kaupunginvaltuuston äänestyspäätökseen kesäkuussa 2011, josta vielä valitettiin muotovirheen perusteella. Valitus hylättiin ja nimi Parainen-nimi palasi käyttöön 1.1.2012. Kuntatalouden pääsyä nousu-uralle jouduttiin odottamaan koko vuosikymmen. EU:n jäsenvaltiot rämpivät kukin omista syistään syvällä, Suomen taloudella meni keskimääräistä paremmin, vaikkei ollut hurraamista. Valtakunnan hallitukset patistivat kuntia yhteen, jotta perus- ja hyvinvointipalvelujen järjestämisvelvoite on hoidettavissa kustannustehokkaasti. Tämä keskustelu leimasi
kunnallispoliittista keskustelua tänä vuosikymmenenä. Yhteisöllisyys natisi liitoksissaan hyvinvointiyhteiskunnassa, kun selvisi, että valtio ja kunnat eivät ole kaikkivoipia, rahat eivät riitä. Julkinen valta ei pysty vastaamaan kaikesta. Arvelen, että tavoite yhteisöllisyyden ja yksilön oman vastuun palauttamiselle on edessämme, ajattelemme siten asioista miten tahansa. Joudumme tunnistamaan paikallisyhteisön merkityksen ja voiman uudelleen. Haluamme ja meidän pitää voida kuulua johonkin. Perhe, suku, lähiyhteisö, oma asuinalue tai kotikunta ovat niitä puitteita, josta käsin asemoimme itsemme myös laajempaan maailmanyhteisöön. Valtakunnan hallituksen tuolloisessa ehdotuksessa pyrittiin takaamaan peruspalveluille riittävän vahva järjestämisperusta, jotta eri tyyppisten palveluiden edellyttämä läheisyys, laatu ja saatavuus kyettäisiin turvaamaan koko maassa. Peruskunta ei osassa maata enää ole riittävä yksikkö palveluiden turvaajana vaan jatkossa tarvitaan sekä kuntarajat ylittävää yhteistyötä että kuntien yhdentymisiä. Samalla palveluiden tuottamistapoja on rohkeasti monipuolistettava yrittäjyyttä ja kolmannen sektorin panosta vahvistaen. Kunta järjestää ja vastaa laadusta, muttei aina itse tuota. Näin mietittiin vuosikymmenen puolivälissä ja Parainen teki oman kielellisen ja alueellisen kuntaratkaisun periaatteella Kaveria ei jätetä.
Siteeraan kappaleen, jonka olin kirjoittanut yhdistyksen 40 v. juhlaan syksyllä 2006. Tämä kuvastaa omaa ja uskon laajemminkin kokoomuslaisten ajattelua Paraisilla tuolloin. ” Kuten Kekkonen aikanaan totesi: Pienen kansan on väsymättä seurattava ympäristössään tapahtuvia muutoksia ja alati pohdittava, miten uudessa tilanteessa voimme parhaiten edistää kansamme hyvinvointia ja Suomen etuja. Tässä on mielestäni selkeä ohjenuora myös Paraisten päättäjille. Meidän tulee itsellisesti ja itsepäisesti ajaa tässä muutostilanteessa paraislaisten veronmaksajien, palveluiden käyttäjien, kuntalaisten etua, eikä härkäpäisesti ajaa kuntaliitosasioissa kielipolitiikkaa tai vallitsevien valtasuhteiden säilyttämistä”. Aluekehityslakien vuodelta 1994 Turunmaan kunnat ja Kemiön saaren kunnat muodostivat Region Åbolandin, Turunmaan seudun. Tämän rakenteen toivottiin olevan pohja myös uudessa kuntarakenneajattelussa. Prof. Krister Stålberg laati Åbolandin toimeksiannosta kuntarakenteeseen
liityvistä toimenpiteistä. Raportissa nousi esille niin paljon erimielisyyttä herättäviä asioita, että se todettiin kuntarakennekehityksen näkökulmasta toimimattomalta. Jo pari viikkoa ennen raportin julkaisua syyskuussa 2006 ÅU kertoi, että Kemiön saaren 3 kuntaa hakee selvitysmiestä selvittämään Kemiön saaren kuntien kuntaliitosta. Sen sijaan Region Åbolandista kehittyi maakunnallisten EU- hankerahojen käyttäjä. Kaupungin talousarviossa oli varattu vuosittain asukaslukuun, myöhemmin saaristo-osissa asuvat asukkaat, perustuva menoerä kussakin kunnassa ja pikkuhiljaa paraislaiset totesivat, että hankerahat rahoittavat enimmäkseen muissa kunnissa olevia kohteita. Region Åbolandin hallitus koostui luottamusmiehistä eri kunnista ja ” riitelyä” yhdistyksessä johti Folke Öhman. Kustannus paraislaisille veronmaksajille vaihteli vuosittain 0,5-1 milj.€ riippuen hankkeista. Palkkalistoilla toimitusjohtajan lisäksi noin 30 toimihenkilöä. Nyt olemme saaneet velkaantuneen yhdistyksen laskut maksettua ja aktiviteetit ajettua alas.

2010-luku
Vaaleissa v. 2012 valittiin Petri Abrahamsson, Ted Bergman, Kim Lindstedt, Markku Orell, Markku Salonen, Petri Visa, kokoomuksen ääniosuus oli 14,3 %, valtuutettuja yht. 43 Vaaleissa v.2017 valittiin Petri Abrahamsson, Harri Lehtinen, Kim Lindstedt, Markku Orell Kokoomus säilytti niukasti kolmanneksi suurimman puolueen aseman 11,7 % osuudella, valittuja valtuutettuja 35 Tämän vuosikymmenen puheenaihe, päänsärky ja monien palaverien aihe on SOTE. Kokoomus on ollut aktiivinen ja tehnyt useita aloitteita, mm. 1. Turunmaan sairaalan ympärille muodostettavan kuntaratkaisun vaikutusten selvittäminen 3.9.2013 2. Aloite työryhmän perustamisesta, jonka tehtävä on neuvotella yhteinen julkilausuma Turunmaan sairaalan tulevaisuudesta 10.11.2015 Näihin aloitteisiin ei vielä ole saatu vastausta. Kokoomus kannattaa ratkaisua, jossa kaksikielisen Sotekeskuksen rungon muodostaa yksityinen, kokenut vahva toimija, nykytulkinnan mukaan enemmistöomistaja, toisena pääomistajana maakunta ja kolmantena Turunmaan sairaalan nykyiset omistaja kunnat, mukaan lukien Turku ruotsinkielisten asukkaidensa osalta. Heinäkuussa oltaneen viisaampia, kun lainsäädäntö vahvistuu eduskunnassa ?? Kokoomus pitää tärkeänä aktiivista mukana pysymistä elinkeinoasioissa. Region Åboland toimi näissä asioissa sisäänpäin kääntyneesti. Kokoomus jätti 6.6.2017 aloitteen hakea Turun seutukunnan jäsenyyttä, jotta Parainen on tietoinen, mitä Turussa ja sen ympäryskuntien elinkeinopolitiikassa tapahtuu. Sysäys tälle aloitteelle tuli Paraisten omalta elinkeinopoliittiselta toimikunnalta, jossa asia on kirjattu. Kiinteän yhteys Nauvoon on ollut agendalla kaikissa mahdollisissa yhteyksissä. Viimeksi sitä yritettiin ottaa kaupungin valmisteilla olevaan strategiaan 2018-2022, mutta sinne se ei sopinut kaupunginjohtajan mielestä. Hän on luvannut valmistella liikennepoliittisen kannanoton, jossa tullaan käsittelemään muitten Paraisille tärkeiden liikennehankkeiden lisäksi Nauvon silta-asiaa. Yhteistyö eri puolueiden kanssa on mielestäni toiminut Paraisilla kohtuullisesti. 70-,80- ja 90- luvuilla talousarvioasioissa tarvittiin määräenemmistöä, jolloin pienpuolueilla oli oma rooli, samoin valittaessa viranhaltijoita puoluekirja ratkaisi usein, mutta etukäteen oli tiedossa mille ryhmälle ko. paikka kuului. RKP:llä on yhtä poikkeusta lukuun ottamatta, vaalit 2004, ollut yksinkertainen enemmistö valtuustossa. Siten RKP:n ryhmäkokous on sorvannut valtuustossa tehtävät päätökset. Kokoomuksella on ollut ja on myös kannattajia ruotsinkielisten äänestäjien piirissä. Vahvan panoksen ja uraauurtavan työn on tehnyt Karl-Gustav Lauren 80 luvulla, valtuutettu, sosiaalilautakunnan puheenjohtaja, medlem i Samlingspartiets finlandssvenka delegation, medlem i Finlands Svenska Folkting, presidentin valitsijamiesehdokas, eduskuntavaaliehdokas. Rohkean päätöksen tekivät 2012 vaaleissa Ted Bergman ja Kim Lindstedt siirtyessään kokoomuksen lipun alle. Kokoomusaktiivien toiminta, entisten ja nykyisten, on arvokasta työtä Kokoomuksen ja liberaalien markkinatalous periaatteiden hyväksi vaikeissa saaristo-olosuhteissa. Samalla se on ensiarvoisen tärkeää tulevaisuustyötä koko paraislaisen yhteiskunnan eteen. Haluan esittää Paraisten puolueille laidasta laitaan parhaat kiitokset vuosikymmenten yhteistyöstä ja kiitokset tämän juhlahetken muistamisesta.Kiitoksen ansaitsevat myös alueemme kansanedustajat vuosikymmenten aikana yhteistyöstä. Vahvaa tukea on saatu asioille usealta kansanedustajalta ja ehdokkaalta etenkin vaalien alla. Erityisen kiitoksen ansaitsee Ilkka Kanerva, joka on mm. antanut vahvaa tukeaan Nauvon silta-asiassa myös maakuntahallituksen puheenjohtajan roolissa.

Jatkakaamme samalla sitoutumisella, innolla ja aktiivisuudella, ylpeänä 50 v. yhdistyksestämme. Teemme töitä, että Paraisten purjeissa on tuulta- Pargas, Vind i seglen.

Kokoomuksen puheenjohtajat vuosikymmenten aikana

Toivo Vasama
Valentin Orell
Pentti Tuunainen
Seija Ruohonen
Nils Johansson
Urpo Halme
Markku Orell vuodesta 1980-1989
Erik Nordenswan1990-1991
Ilkka Heinaro 1992
Sari Rinne-Lindblom 1993-1994
Markku Orell 1995-2002
Ilkka Heinaro 2003-2006
Anna Filatoff 2007-2008
Heikki Mäkinen 2009-2010
Hanna Järvinen 2010-2011
Petri Abrahamsson 2012-2015
Kim Lindstedt 2016-2017
Eeva Bergman 2018-

   

Förtjänsttecken

Under festligheterna fick äran att delge Samlingspartiets förtjänsteck.

Hjärtliga gratulationer till alla!

Samlingspartiet i Egentliga-Finland - Regionalmöte

Idag deltog jag i den regionala mötet för Samingspartiet i Egentliga-Finland och här är några tag jag vill lyfta upp ut denna mötet.

Åbo stad hälsades av Lauri Kattelus, styrelseordförande och Kari Häkämies, regionchef i sydvästra Finland. Petteri Orpo, finansminister, gav en politisk översikt där han ansåg fallet med Airiston Helmi vara i samband med organiserad brottslighet utan att glömma nationell säkerhet. De tre viktigaste sakerna just nu är införandet av informationspaketets lagstiftnings projekt, begränsningen av marktransaktioner på vissa områden och det dubbla medborgarskapet i vissa ståndpunkter som inbegriper statens säkerhet. Den nuvarande konflikten på arbetsmarknaden är överdimensionerad, mikroföretag behöver denna åtgärd. Det finns en missuppfattning om skälen till uppsägning, det måste finnas en särskild anledning till uppsägning.

Utmaningarna från 1900-talet är befolkningens åldrande. I år kommer 50 000 barn att födas och 1 100 000 människor kommer att gå i pension, en tydlig reformguide behövs. Med tanke på klimatförändringen och flyktingpolitiken behöver vi vägledning om övergripande säkerhet.Vi behöver investeringar i kunskap och utbildning. Det finns inget annat sätt att göra bra än arbete. För att förhindra utslagning av ungdomar måste man investera i familjefri reform, göra ett seniorpolitiskt program. Minskning av reglering och främjande av entreprenörskap.

Det aktuella ärenden från Arkadiabacken levererades av utrikeshandels- och utvecklingsminister Anne-Mari Virolainen och rikstadsledamöterna Ilkka Kanerva och Saara-Sofia Sirén. Anne-Mari Virolainen sa att handelsförbindelserna befann sig i en kris till stor del på grund av situationen i USA. EU arbetar för att skapa nya frihandelsavtal med Australien och Nya Zeeland, liksom EU som söker avtal med USA, men bilindustrin har till exempel svårigheter på grund av importtullar.
Ilkka Kanerva uppmärksammade säkerhet - tolkade det i stor utsträckning. Måste träna diplomati, "berätta för oss att inte komma hit" och skydda landets försvar.
Saara-Sofia Sirén uppmärksammade ett hållbart skydd av klimatet och miljön samt säkerheten och skyddet av Östersjöregionen.
Juho Savo, ordförande i kandidatgruppens arbetsgrupp, presenterade 2019 parlamentariska kandidater, vilka är

Aso Janne Kaarina
Forsblom Toni Naantali
Kanerva Ilkka Turku
Kattelus Lauri Turku
Kiviniemi Sanni Loimaa
Nurmi veli-Pekka Turku
Orpo Petteri Turku
Parikko Tanja Raisio
Pitkänen Sanna Pöytyä
Ruohonen Sini Turku
Sirén Saara-Sofia Turku
Takatalo Janika Turku
Tapio Janika Salo
Valkonen Ville Turku
Virolainen Anne-Mari Lieto

Saara-Sofia Sirén från Åbo och Kosti Roosa från Åbo och Nummentalo Juhani Salo valdes till ordförande i distriktsregeringen. President Juha Vanhanen hade meddelat att han ville avgå redan på våren.

Sekreterare Tuija Leinonen meddelade att hon skulle gå i pension efter att ha tjänstgjort 30 år vid Sydvestlands läns koalitionsparti. Han deltar fortfarande på 100-årsdagen av koalitionspartiet den 8 december 2018 och senare och går i pension. Allt kommer att vara bra för Tuija i framtiden, hur vi kommer framöver i framtiden utan hennes råd.

Sammanfattning av

Eeva Bergman

Ordförande av Samlingspartiet i Pargas

Kommunalval 2017 - Resultat

Kommunalvalet utfördes den 9. april 2017. I kommunerna beslutar man över småa och stora lokala ärenden. SFP som njuter av hög stöd i Pargas stod som vinnare även i denna val. 

I Kommunalval väljes ledamöter till de kommunala nämnder och styrelser. I början av år 2017 var antalet kommuner i fastlandet i Finlad 295 och på Åland 16. Kommunal val uträttas var fjärde år under den tredje söndag på April. Ifall den tredje söndagen är påsk, är valdagen söndagen före påsken. Nästa kommunalval är i April 2021. Antalet ledamöter som väljes, beslutar fullmäktigen. Dock enligt kommunal lagen (410/2015) 16§ antalaet ledamöter skall väljas minst en viss antal i relation till antalet invånare i kommunen. Källa:www.vaalit.fi/kuntavaalit.

Då 100% av rösterna är uträknade är SFP en tydlig vinnare. Pargas stads fullmäktige platserna delas enligt nedan: 

- SFP 18 platser

- SDP 6 platser

- Saml 4 platser

- De gröna 4 platser

- Vänster 2 platser

och Centern en plats. 

Nya invalda av dessa är 16 personer och återinvalda 19. Den genomsnittliga åldern är 52 år och 60% av invalda är män. Valets röstmagnet var SFP Mikael Holmberg med sina 278 röster. Röstprosenten var 64%. Varma gratilationer till alla invalda. Källa: www.vaalit.yle.fi/tulospalvelu.

Av den 17 Samlingspartiet i Pargas kandidater som ställe upp inför valet, invaöld blev fyra ehrfarna män. Markku Orell, Petri Abrahamsson, Kim Lindstedt och Harri Lehtinen. Tilsamman för vi dock framåt de små framsted som kan genom att beakta hela staden. Var och en med sin aktivhet kan föra fram ärenden och vi vill deltaga Er att vara aktivt med i vår verksamhet. Utan arbetet gjort på fältet, utan Era värdefulla åsikter och uan de modiga män och kvinnor i fullmäktige får vi inte en positiv förändring i vår stad. 

Vi tackar er för stödet och vi fortsätter med att arbeta för saker som är viktiga för oss alla.

- Samlingspartiet i Pargas -

Kuntavaalit 2017 Kuntavaalit 2017  Kuntavaalit 2017